Suosituimmat haut
Artikkeli - Nalle Puh, sidontaälyä vaativa kansallisperhomme
teksti ja sidonta, Mikko Stenberg
kuvat, Timo Kontio
Nalle Puh – Sidontaälyä vaativa kansallisperhomme
Simo Lumpeen 1960 -luvulla kehittämä Nalle Puh on yksi tunnetuimpia suomalaisia pintaperhoja. Taannoin kansallisperhoksemmekin valittu veden pinnalla pörräävää vesiperhosta esittävä malli löytyy lähes jokaisen suomalaisen perhokalastajan arsenaalista. Suosiostaan huolimatta Nalle on haastava malli sitoa hyvin vaikka siinä käytettävät tekniikat eivät varsinaisesti vaikeita olekaan.
Tässä artikkelissa paneudutaan Nalle Puhin sidonnan yksityiskohtiin. Käyn läpi perinteisen tavan sitoa Nalle Puh sekä esittelen vaihtoehtoisen modernin tavan sen sitomiseen. Lumpeen perinteinen tapa on edelleen erittäin toimiva ratkaisu. Moderni tapa mahdollistaa kuitenkin hieman ilmavamman ja haluttaessa hoikemman rungon sitomisen sekä kestävämmän runkohäkilöinnin, sillä häkilä on sidottu molemmista päistään kiinni sidontalangalla.
Nalle Puhia sidottaessa on turhan helppo tehdä virheitä perhon mittasuhteiden tai materiaalimäärien suhteen. Huolimattomasti sidottu perho ei kellu eikä kalasta parhaalla mahdollisella tavalla. On hyvin tyypillistä, että huonoilla mittasuhteilla sidottu Nalle kelluu kyljellään tai kaatuu nenälleen. Hyvin sidottuna perho taas laskeutuu oikein päin veteen, kelluu hyvin siivet pystyssä ja kalastaa loistavasti.
Nalle Puhin tärkeimmät komponentit
Nalle Puhin sidonnassa on erityisen tärkeää häkilän ja siiven mitoitus. Nalle on malliltaan täysin häkilän varassa kelluva perho, joka ei saa lisätukea sen rungosta tai pyrstöstä. Tämä on syy miksi häkilän mitoituksen kanssa tulee olla erityisen tarkkana. Avaintekijä kelluvuuden rakentamisessa on kelluttavan pinnan pituuden maksimointi suhteessa sen korkeuteen. Toisin sanoen kelluttavan häkilän siikaspituus pitää olla oikeassa suhteessa koukun kitaan nähden sekä mahdollisimman suuri osuus koukun pituudesta pitää olla häkilöity.
Siiven osalta olennaisinta on volyymi, pituus sekä erityisesti sen kiinnityskohta. Liian eteen sidotut ja pahimmillaan vielä etuviistoon osoittavat siivet kaatavat perhon helposti nenälleen. Hieman taaemmaksi kiinnitetyt siivet, jotka on huolellisesti mitoitettu ja sidottu symmetrisesti sopivassa kulmassa pystyyn eivät kaada perhoa vaan hidastavat perhon putoamista, jolloin se laskeutuu siivet pystyssä veden pintaan. Liian tuhteja siipiä tulee välttää sillä ne kaatavat perhon helposti kyljelleen, sitovat kastuessaan turhaan vettä sekä hidastavat perhon lentoa liiaksi. Lisäksi siipimateriaali ei saa olla liian taipuisaa. Alkuperäinen karhunkarva (Ursus arctos, kuuluu CITES I ja EU A-liitteen lajeihin) omaa juuri sopivan jäykkyyden ja tekstuurin Nalle Puhin siiveksi, mutta sen hallussapito vaatii EU-todistuksen. Tästä syystä korvikkeen käyttö on enemmän kuin suositeltavaa. Korviketta valittaessa on hyvä kiinnittää huomiota materiaalin riittävään jäykkyyteen, kiharuuteen sekä siihen, että materiaali ei imisi vettä. Erinomainen karhunkorvike on Helsinki Spey Claven kehittämä ja myymä H.S.C. Synthetic Nalle Puh Wing.
H.S.C. Synthetic Nalle Puh Wingistä saa sidottua toimivat siivet.
Nalle Puhilla kalastaminen
Vapaa uitto
Nalle Puh on monipuolinen pintaperho. Sen rakenne mahdollistaa mallin suosiollisen käyttämisen erilaisilla kalastustekniikoilla. Perinteinen pintaperhokalastustekniikka, jossa perho heitetään ylävirtaan ja pyritään saamaan se uimaan viistämättä virran mukana alas on hyvä perusta pintaperhokalastukselle Nalle Puhilla. Hyvin sidottu ja kellutusaineella käsitelty Nalle kelluu häkilänkärkiensä varassa virtaa alas ja kalastaa tehokkaasti. Käytännössä parhaiten toimivaksi kellutuskäsittelyksi on osoittautunut perhon kyllästäminen nestemäisellä kellutusaineella (esim Loon Hydrostop) riittävän ajoissa, jotta perho on kuivunut täysin ennen kalastusta. Kun perho ei enää kellu riittävän hyvin se kuivataan muutamalla heitolla ja käsitellään pulverimaisella kellutusaineella (esim Loon Blue Ribbon). Pulveri saa perhon kellumaan erittäin korkealla sekä on verraton apu limoittuneen perhon saattamiseksi takaisin kalastuskuntoon. Monesti saman kohdan kalastaminen korkealla kelluvan perhon kanssa saa kalan nousemaan siihen.
Nalle Puh on tuuhea pintaperho ja sillä on suuri ilmanvastus. Tästä syystä sen tarjoaminen viistämättä virran mukana ns tuck cast tyylisilllä heitoilla on haastavaa, joka on muutoin erittäin tehokas apu viistämättömään perhon tarjoamiseen. Perinteinen tapa on ns serpentiiniheitto, jossa vapaa sivuttain heiluttamalla etustopin jälkeen saadaan peruke laskeutumaan mutkille ja perholle parhaimmillaan pitkä vapaa kelluminen. Toinen tapa on käyttää pitkähköä peruketta ja heittää perho selvästi yläviistoon ns laskuvarjoheitolla, josta se laskeutuu veteen siivet pystyssä perhosiimaa ja peruketta hitaammin. Tällä erityisesti Itävallassa suositulla tekniikalla saadaan aikaan paljon löysää perukkeeseen. Käytti kumpaa tapaa tahansa on Nalle Puh pystysiipineen perho, jonka on hyvä antaa pudota vapaasti ainakin vähän matkaa etuheiton lopussa, jotta se putoaisi oikeaan asentoon veden pinnalle. Uiton aikana on tärkeä pitää tuntumaa siimaan kehien pussille virtaan jäävää heittosiimaa sisään – muutoin moni tapahtuma jää vain tärpiksi. Hitaammassa virrassa siimaa voi ottaa sisään hand twist -tekniikoilla, kovemmassa virrassa siimaa joutuu strippaamaan sisään ripeämmin.
Sileä niskavirta tai muu tasainen virta on mahdollista kalastaa pidemmillä heitoilla ja pitkillä viistämättömillä uitoilla. Rikkonainen virta on tehokkainta kalastaa lyhyemmillä heitoilla, jotta pyörteilevä virta ei lähde vetämään perhoa miten sattuu. Kookkaankin kalan saattaa saada nousemaan Puhiin lyhyellä heitolla, kun kalastaja liikkuu älykkäästi ja käyttää kosken kiviä, virtaa, puita yms suojanaan. Pocket -tyylinen kalastus on jännittävää, kun kala saattaa ottaa perhoon hyppäämällä, jolloin vastaisua on yritettävä tehdä ilmassa. Vesiperhosten parveilujen aikaan on yleensä järkevintä jäljitellä esiintyviä lajeja niiden kokoa vastaavilla perhoilla. Aktiivisimman hyönteisparveiluajan ulkopuolella voi saada hämmästyttävän hyviä tuloksia ylisuurella Puhilla vaikka keskellä kirkasta päivää. Koon 8 tai jopa 6 Nalle Puh tuntuu välillä olevan suuri houkutus paremmalle taimenelle päiväkalastuksessa.
Monessa tilanteessa on tehokkainta tai joudutaan tarjoamaan perho heittäen noin poikkivirtaan. Kun pyritään tarjoamaan perho näin viistämättömänä pätee samat neuvot, kuin ylävirtakalastuksessakin. Kalastajan on kuitenkin hyvä osata erilaiset mutkaheitot sekä ilmassa tapahtuvat korjaukset, jotta perho saadaan uimaan luonnollisesti. Erityisesti aralle kalalle saattaa olla tärkeätä pystyä tarjoamaan perho niin, ettei perukekaan laskeudu kalan ikkunaan. Tämä on helpompaa lähetyttäessä kalaa sivulta tai yläpuolelta.
Viistätys
Nalle Puh on erinomainen pintaperho myös kalastettavaksi viistättämällä. Toisinaan viistävä perho kiinnostaa kalaa erityisen paljon. Alavirran puolelle suunattu heitto on helpoin saada perho viistämään pinnassa. Tämä tekniikka muistuttaa perinteistä uppoperhokalastusta, paitsi että perho on viistätettävä pinturi. Alavirtaviistätyksessä peruke kannattaa heittää mahdollisimman suoraksi, jotta perho lähtisi viistämään heti. Vavalla ohjaillaan perhon viistoa virran poikki ja nostamalla vapaa saadaan perho spurttaamaan tai jopa pomppaamaan ylävirran suuntaan. Perhoa voi myös roikottaa suoraan alavirtaan sopivassa paikassa hieman vavalle sen viistämistä elävöittäen. Tällä tekniikalla saattaa saada kalan nousemaan syvempääkin perhoon.
Ylävirtaan viistätys on järkevintä tehdä lyhyellä siimalla. Perho heitetään ylävirran puolelle ja vavalla sekä siimakädellä vetäen viistätetään lupaavan alueen yli. Perhon viistätystä voi myös elävöittää heiluttamalla vapaa sivulta toiselle, joka tunnetaan tehokkaana tekniikkana Etelä-Euroopassa. Hyvä alue kannattaa kalastaa tarkasti kattaen sen hieman eri suuntiin tehdyillä heitoilla. Otit ovat lähes poikkeuksetta rajuja viistävään perhoon. Tästä syystä peruke on hyvä olla hieman totuttua tuhdimpi. Lyhyellä perukkeella perho on myös helpompi saada viistämään.
Heinäkuun loppu ja elokuu ovat erinomaista aikaa kalastaa Nalle Puhilla. Suosittelen kokeilemaan erityisesti viistätystä!
Nalle Puhin sidonta
Nalle Puh (Simo Lumme)
Koukku.- pintaperhokoukku 6-18
Lanka.- oranssi
Siivet.- karhunkarvakorvike (alkuperäisessä reseptissä ruskeakarhun tyvikarja), sidotaan pystyyn V-muotoon.
Kierre.- ohut kulta metallilanka
Runkohäkilä.- kukon pintaperhohäkilä, ruskea
Runko.- dubbingsekoitus, joka valmistetaan keltaisesta ja oranssista hylkeen karvasta sekä jäniksen naamakarvasta, vaihtoehtoisesti esim ginger hylje.
Etuhäkilä.- kaksi tai kolme ruskeaa kukon pintaperhohäkilää.
Vaihe vaiheelta
1. Pohjusta runko sidontalangalla. Siirrä lanka kohtaan, jossa se roikkuu noin 1/3 rungon mitan päässä silmästä. Ota noin neljän senttimetrin pituinen pätkä siipimateriaalia. Sido kimppu noin keskikohdastaan koukulle kohtaan, jossa lanka roikkuu. Sopiva kimpun vahvuus on tiiviiksi pyöritettynä 1-2 millimetriä riippuen perhon koosta. Sido siipikimpun mutkan puolelle osoittava osa sidontalangalla alusrungoksi. Kartioi myös kimppu saksilla vesiperhosen runkoa muistuttavaksi. Alusrunko saa olla esikuvansa mukaisesti varsin paksu ja takapäästään tylppä.
2. Siirrä lanka siipikimpun kiinnityskohtaan ja kierrä tiukkoja lankakierroksia kiinnityskohdan eteen, jotta kimppu nousisi hieman pystyyn. Tämän jälkeen jaa siipikimppu mahdollisimman tasan kahdeksi siiveksi. Sido kahdeksikkosidoksin siivet erilleen omiksi kimpuikseen. Jäykistä vielä molempien siipien tyvet kietomalla sidontalankaa vieri viereen ensin tyvestä ylöspäin 1-2 millimetrin matkalle ja sitten takaisin tyveen päin. Näin tehdyt siivet pysyvät hyvin asennossaan ja niiden asentoa pystytään manipuloimaan vielä myöhemmin. Siipien tulee osoittaa valmiissa perhossa suoraan ylös sivulta katsottuna.
3. Lisäksi siipien tulee olla pystyssä ja toisistaan selvästi erillään niin, että niiden väliin jää 80-90 asteen kulma. Siivet leikataan lopulliseen mittaansa perhon päättelyn jälkeen.
2.1. Vaihtoehtona vaiheille 1-3 sido siipikimppu kiinni koukulle kahdeksikkosidoksella poikittain koukkuun nähden. Huomaa, että tällä tekniikalla siipikimpun paksuus on oltava puolet alkuperäisellä tekniikalla sidottavasta. Tee pienet ja tiukat tukisidokset molemmin puolin siipikimpun kiinnityskohtaa, jotta kimppu ei pyöri koukulla. Jäykistä siipien tyvet 1-2 millimetrin matkalta, kuten yllä on kuvattu.
4. Valikoi ja valmistele runkohäkiläksi laadukas nukaton jalostettu kukon niska- tai satulahöyhen, jonka siikaspituus ei juurikaan muutu käytettävän alueen matkalla. Ideaalin runkohäkilän siikaset ulottuvat vain hieman koukun kidan yli. Kiinnitä ohut kultalanka koukun alapuolelle rungon matkalle. Kiinnitä häkilähöyhen dubatun rungon etureunaan niin, että häkilän selkäpuoli asettuu koukun mutkan puolelle häkilää kierrettäessä. Dubbaa runko takaa eteen lähelle siiven kiinnityskohtaa.
5. Kierrä runkohäkilä edestä taakse niin, että rungon etureunaan tulee yksi täysi kierros ja sen jälkeen tasaisesti koukun mutkan suuntaan edeten. Runkohäkilä kiinnitetään kultalangalla rungon takareunaan ja kultalanka kierretään runkohäkilän läpi ristiin eteenpäin viidellä kierroksella ja sidotaan kiinni langalla siipien taakse. Kierteiden välien tulee olla tasaiset ja kierteen alle ei saa jäädä runkohäkilän siikasia. Lisäksi runkohäkilän tulee olla mahdollisimman tasainen koko rungon matkalta takareunasta etureunaan. Leikkaa lopuksi runkohäkilän kärki poikki läheltä sen lukitsevaa kultalangan kierrosta rungon perässä.
5.1. Vaihtoehtona vaiheille 4-5 kiinnitä ohut kultalanka ja valmisteltu häkilähöyhen rungon matkalle kiinni sen takareunaan. Dubbaa runko edestä taakse ja edelleen takaa eteen lähelle siiven kiinnityskohtaa. Kierrä runkohäkilä nyt takaa eteen, niin että teet yhden täyden kierroksen ensin rungon takareunassa, sitten etenet rungon etureunaan tasaisin kierroksin, teet lopussa täyden kierroksen rungon etureunaan ja sidot häkilän langalla kiinni. Tuo kierre ristiin runkohäkilän läpi tasaisella viidellä kierteellä ja sido se kiinni siipien taakse langalla.
6. Valikoi ja valmistele etuhäkiläksi käytettävät hyvälaatuiset jalostetun kukon niska tai satulahöyhenet. Etuhäkilän tulee olla siikaspituudeltaan noin 1,5 kertaa koukun kita. Sido häkilät tyvipäistään kiinni aivan runkohäkilän eteen vierekkäin niin, että toisen häkilän selkäpuoli on silmän puolella ja toisen mutkan puolella.
7. Vie lanka silmän taakse. Kierrä höyhenet yhtä aikaa tiiviiksi häkiläksi niin, että kierrät ensin kierroksen tai kaksi siipien taakse ja loput siipien eteen silmää kohti vieri viereen asettuvin kierroksin. Häkilät sidotaan kiinni silmän taakse muutamalla kierroksella. Leikkaa huolellisesti häkilöiden hukkapätkät pois sekä sido siisti ja pieni pää silmän taakse.
8. Lakkaa pää varoen levittämästä lakkaa häkilään. Purista siivet yhteen samalla vetäen niitä ylöspäin ja leikkaa ne kerralla poikki. Sopiva siiven pituus on hivenen etuhäkilää pidempi. Nalle Puh on nyt valmis! Hyvin sidottu Nalle Puh pysyy alustalla tasapainoisesti siivet pystyssä ja laskeutuu veden pinnalle samaan asentoon.
Kireitä siimoja ja sidontalankoja!
-Mikko Stenberg-